Tämä on suomenkielinen versio samansisältöisestä kurssista Tik-79.231, joka pidetään syyslukukaudella 2001. Voit osallistua valintasi mukaan joko englannin- tai suomenkieliseen kurssiin.

This course is the Finnish version of Tik-79.231, which will be held in the autumn term, 2001. Please note that the courses are similar, if not equal, in content.

Tenttitulokset

Rinnakkaisuus ja hajautus ovat tärkeä toteutustapa tietokonepohjaisille järjestelmille. Esim. Internet, telekommunikaatioprotokollat, client/server-järjestelmät, sulautetut järjestelmät, ja prosessinohjaus ovat sovellusalueita, joissa rinnakkaisuutta ja hajautusta hyödynnetään. Osa kohdattavista ongelmista liittyy ajoitukseen ja synkronointiin -- ongelmien ratkaisussa on etua systemaattisuudesta, formaaleista menetelmistä ja hyvistä apuohjelmista.

Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija eräisiin rinnakkaisten ja hajautettujen järjestelmien mallituksessa ja analysoinnissa käytettyihin menetelmiin ja formalismeihin. Luennot käsittelevät Petri-verkkoja, temporaalilogiikan alkeita ja prosessialgebraa. Kurssissa on laskuharjoituksia ja pakollisia henkilökohtaisia kotitehtäviä.

Suoritusvaatimukset:

Tentin ja pakollisten kotitehtävien läpäisy.

Luentoaika:

Torstaisin klo 17-20, sali T3, alkaen 18.1.2001.

Laskuharjoitukset:

Perjantaisin klo 8.30-10, sali T4, alkaen 2.2.2001.

Tentti:

9.5.2001 13-16 salissa T2

Keskustelu ja kurssin tiedotus:

opinnot.tik.rhj

Oppimateriaali:

Prujut.

• Luentokalvot ovat saatavilla tältä sivulta.
• K. Varpaaniemi: PROD Reference Manual

Hyödyllinen ohjelmisto:

• PROD on korkean tason Petri-verkkoanalysaattori

Lisämateriaalia:

• Tadao Murata: Petri Nets: Properties, Analysis and Applications
• Robin Milner: Communication and Concurrency,
• David Walker: Introduction to a Calculus of Communicating Systems.

Luennoija:

DI Esa Kettunen, Conformiq Software Oy Ltd., puh: 040-849 6298 (vaihtunut huhtikuun alussa), 09-803 5295 (koti), email: Esa.Kettunen@hut.fi.

Assistentti (laskuharjoitukset ja kotitehtävät):

Jukka Honkola, puh: 09-451 5244, email:Jukka.Honkola@hut.fi.

Kurssiarvosanan laskutapa

Kurssin suoritukseen tarvitaan hyväksytty tentti ja hyväksytty määrä kotitehtäväpisteitä.

Tentissä on viisi tehtävää, joista kustakin voi saada 6 pistettä. Hyväksytty suoritus tentissä on 9 pistettä.

Kotitehtäviä on viisi, joista kustakin voi saada 10 pistettä. Hyväksytty suoritus on 20 kotitehtäväpistettä ja 21-50 pistettä mahdollistaa kotitehtäväbonuksen, jolla voi parantaa tentin perusteella laskettavaa kurssin arvosanaa. Kaava kurssin kokonaisarvosanan laskemiseen on T = E + (H - 20)/3, missä T on kokonaispistemäärä, E on tentistä saatu pistemäärä ja H on kotitehtäväpistemäärä.

Tulokset kotitehtävistä

• 9 - 13 pistettä antaa kurssin arvosanaksi 1.
• 14 - 17 pistettä antaa kurssin arvosanaksi 2.
• 18 - 22 pistettä antaa kurssin arvosanaksi 3.
• 23 - 27 pistettä antaa kurssin arvosanaksi 4.
• 28 pistettä tai enemmän antaa kurssin arvosanaksi 5.

Luennot

• Luento 1, 18.1.2001.
• Luento 2, 25.1.2001.
• Luento 3, 1.2.2001.
• Luento 4, 8.2.2001.
• Luento 5, 15.2.2001.
• Luento 6, 22.2.2001.
• Luento 7, 1.3.2001.
• Luento 8, 8.3.2001.
• Luento 9, (viimeinen), näillä näkymin 15.3.2001. (Huom. ei 17.3 niinkuin virheellisesti ilmoitin.)

Laskuharjoitukset

• Laskuharjoitus 1, 2.2.2001.
• Vastaukset laskurjoitukseen 1.
• Laskuharjoitus 2, 9.2.2001.
• Vastaukset laskurjoitukseen 2.
• Laskuharjoitus 3, 16.2.2001.
• Vastaukset laskurjoitukseen 3.
• Laskuharjoitus 4, 23.2.2001.
• Vastaukset laskurjoitukseen 4.
• Laskuharjoitus 5, 2.3.2001.
• Vastaukset laskurjoitukseen 5.
• Laskuharjoitus 6, 9.3.2001.
• Vastaukset laskurjoitukseen 6.
• Laskuharjoitus 7, 16.3.2001. Parannettu versio (myös kuvat mukana) löytyy tästä. EK iltapäivällä 16.3.2001. (Vastaus sisältyy tehtävään.)
• Viimeinen laskuharjoitus 16.3.2001.

Kotitehtävät

• Kotitehtävä 1, palautuspäivä 5.3.2001.
• Kotitehtävä 2, palautuspäivä 26.3.2001.
• Kotitehtävä 3, palautuspäivä 19.4.2001. HUOM! Palautuspäivä muuttunut! (Marko Mäkelä's wise advise follows:) I have been asked how the behaviour of the sender and recipient processes in the 3rd homework could be modeled. The general solution to apply when you do not know the exact behaviour of a subsystem or if the behaviour is too complex to be modeled, is abstraction with non-determinism. Generally, if you don't know the exact outcome of a function (say, x mod 5), you can model it by replacing it with a non-deterministic choice of all values (0, 1, 2, 3, 4 in the case of x mod 5 if you don't know the value of x). Applying non-determinism in the homework is simple: let the sender send all kinds of messages, that is, (sender,recipient) pairs with sender not equal to recipient. The recipient can simply remove the received frames from the ring. I would model the system with three places: a constant place containing all possible messages (which will be read through a bidirectional arc by the sender), a bus place (node,recipient,...) and a place for empty bus slots (containing the node number). You could also use a special recipient number in the "bus" place to denote empty slots (and another value for holes).
• Kotitehtävä 4, palautuspäivä 30.4.2001.
• Kotitehtävä 5, palautuspäivä 14.5.2001. Huom! Palautus vain sähköpostilla.
• Kotitehtävän 5 pohjana oleva PROD-verkko.